Koronarokote haittavaikutukset vaihtelevat rokotetyypeittäin
Koronarokotteiden yleisimmät haittavaikutukset ovat lieviä ja ohimeneviä: pistoskohdan kipu, väsymys, päänsärky ja lihassärky. Vakavat haittavaikutukset ovat harvinaisia, mutta tunnettuja ja niistä on kerätty laajaa seurantatietoa sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Koronarokotteita on käytetty maailmanlaajuisesti miljardeja annoksia, mikä tekee niistä yhden parhaiten dokumentoiduista rokotteista historiassa. Fimean ja Euroopan lääkeviraston (EMA) keräämä haittavaikutusdata on julkista ja jatkuvasti päivittyvää.
Yleiset haittavaikutukset
Suurin osa koronarokotteen saajista kokee jonkinlaisen reaktion, joka on merkki elimistön immuunivasteen käynnistymisestä, ei itse sairaudesta.
Pistoskohtaan liittyvät reaktiot ovat kaikkein yleisimpiä. Kipu, punoitus ja turvotus injektiokohdassa ilmaantuvat yleensä muutaman tunnin kuluessa rokotuksesta ja häviävät 1–3 päivässä.
Yleisoireita esiintyy erityisesti toisella annoksella. Fimean mukaan tyypillisimpiä ovat:
- Väsymys ja uupumus
- Päänsärky
- Lihassärky ja nivelkipu
- Kuume, yleensä alle 39 astetta
- Vilunväristykset
- Pahoinvointi
Nämä oireet kestävät tyypillisesti 1–2 päivää. Ne ovat yleisempiä nuoremmilla aikuisilla kuin iäkkäillä, ja voimakkaampia toisen annoksen jälkeen kuin ensimmäisen.
Harvinaiset mutta tunnetut vakavat haittavaikutukset
Vakavat haittavaikutukset ovat harvinaisia, mutta EMA ja Fimea ovat tunnistaneet useita rokotetyypeittäin vaihtelevia reaktioita.
Sydänlihastulehdus ja sydänpussitulehdus (mRNA-rokotteet)
Myokardiitti eli sydänlihastulehdus ja perikardiitti eli sydänpussitulehdus on yhdistetty erityisesti Pfizer/BioNTechin Comirnaty- ja Modernan Spikevax-rokotteisiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan riski on suurin nuorilla miehillä toisen annoksen jälkeen.
Tapaukset ovat pääosin lieviä ja toipuminen on ollut hyvä. EMA:n arvion mukaan sydänlihastulehduksen ilmaantuvuus on noin 1–10 tapausta 100 000 rokotettua kohden tässä riskiryhmässä.
VITT-reaktio (vektorirokotteet)
Vektorirokotteisiin, erityisesti AstraZenecan Vaxzevriaan, on liitetty harvinainen rokotuksen aiheuttama immuunitrombopeninen tromboosireaktion eli VITT. Siinä elimistöön muodostuu vasta-aineita, jotka aiheuttavat samanaikaisesti verisuonitukoksia ja verihiutaleiden määrän laskun.
EMA arvioi VITT-tapausten esiintyvyyden alle yhdeksi tapaukseksi 100 000 rokotettua kohden. AstraZenecan rokotteen käyttö lopetettiin Suomessa vuonna 2021 juuri tämän riskin vuoksi.
Anafylaksia
Vakava allerginen reaktio eli anafylaksia on mahdollinen kaikkien rokotteiden jälkeen, mutta erittäin harvinainen. Tämän vuoksi rokotuspaikoilla odotetaan 15 minuuttia rokotuksen jälkeen ja henkilökunnalla on valmius hoitaa allerginen reaktio välittömästi.
Haittavaikutukset eri rokotetyypeittäin
Koronarokotteet jakautuvat kahteen pääryhmään, joilla on osittain eri haittavaikutusprofiili.
mRNA-rokotteet (Comirnaty ja Spikevax)
Pfizer/BioNTechin Comirnaty ja Modernan Spikevax ovat Suomessa eniten käytettyjä. Niiden haittavaikutukset ovat pääosin edellä kuvattuja lyhytkestoisia yleisoireita. Sydänlihastulehdusriski on tunnistettu erityisesti alle 30-vuotiailla miehillä.
Vektorirokotteet (Vaxzevria ja Janssen)
AstraZenecan Vaxzevria ja Janssenin rokote eivät ole enää Suomessa käytössä. Niiden tunnistettu erityisriski oli VITT-reaktio, joka todettiin harvinaisena mutta vakavana haittana.
Lue myös: Mitkä todella ovat sosiaalisen median haittavaikutukset?
Pitkäaikaiset haittavaikutukset
Koronarokotteiden mahdolliset pitkäaikaiset haittavaikutukset ovat olleet laajan tieteellisen seurannan kohteena. THL:n ja EMA:n seurantatiedon perusteella vakavat pitkäaikaiset haittavaikutukset ovat harvinaisia.
Osa rokotetuista on raportoinut oireita kuten väsymystä, sydämentykytystä tai neurologisia tuntemuksia viikkojen tai kuukausien ajan rokotuksesta. Näiden oireiden syy-yhteys rokotteeseen on tutkimusnäytön perusteella epäselvä osassa tapauksista.
Fimea kehottaa ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista, jotta seuranta on mahdollisimman kattavaa.
Milloin hakeutua hoitoon
Lieviä haittavaikutuksia ei tarvitse hoitaa lääkärissä. Kipuun ja kuumeeseen voi käyttää parasetamolia tai ibuprofeenia.
Lääkäriin tai päivystykseen tulee hakeutua, jos:
- Rintakipu, hengenahdistus tai sydämentykytys alkaa rokotuksen jälkeen
- Pistoskohdan punoitus tai kipu pahenee kahden vuorokauden jälkeen voimakkaasti
- Oireet eivät helpota muutamassa päivässä
- Rokotuksen jälkeen ilmaantuu voimakas päänsärky, näköhäiriöitä tai neurologisia oireita
- Raajaan ilmaantuu turvotusta tai kipua, joka voi viitata laskimotukokseen
Usein kysytyt kysymykset
Yleiset haittavaikutukset kuten kuume, väsymys ja lihassärky kestävät tyypillisesti 1–2 päivää. Pistoskohdan kipu voi jatkua 3–4 päivää. Jos oireet jatkuvat yli viikon tai pahenevat, kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin.
mRNA-rokotteet on yhdistetty harvinaiseen sydänlihastulehdukseen erityisesti nuorilla miehillä toisen annoksen jälkeen. EMA:n arvion mukaan tapauksia esiintyy 1–10 per 100 000 rokotettua tässä riskiryhmässä. Suurin osa tapauksista on ollut lieviä ja toipuminen hyvää.
Kyllä. Fimea kerää haittavaikutusilmoituksia jatkuvasti ja julkaisee seurantatietoa säännöllisesti. Euroopan lääkevirasto EMA ylläpitää myös julkista EudraVigilance-tietokantaa, johon kaikki EU-alueella raportoidut haittavaikutukset kirjataan.
Vakavat haittavaikutukset ovat harvinaisia. THL:n ja EMA:n arvioiden mukaan rokotteen hyödyt koronataudin vakavia muotoja vastaan ovat suurimmalle osalle väestöä selvästi suuremmat kuin haittavaikutusriskit. Epäilyissä kannattaa aina keskustella oman lääkärin kanssa.