Mitkä todella ovat sosiaalisen median haittavaikutukset

Sosiaalisen median haittavaikutukset vaihtelevat mielenterveyden heikkenemisestä ja unihäiriöistä aina fyysisiin oireisiin ja sosiaalisiin ongelmiin ja ne koskevat kaiken ikäisiä käyttäjiä.

Suomalaiset viettävät sosiaalisessa mediassa keskimäärin kaksi tuntia päivässä, kertoo Tilastokeskuksen vuoden 2023 ajankäyttötutkimus.

Nuorten kohdalla luku on selvästi korkeampi. Käyttö itsessään ei ole ongelma, mutta sen tapa ja määrä ratkaisevat.

Mielenterveysvaikutukset

Sosiaalisen median ja mielenterveyden yhteys on tutkittu ja dokumentoitu laajasti. Yhdysvaltalainen kansanterveysviranomainen CDC julkaisi vuonna 2023 raportin, jonka mukaan tytöistä 57 prosenttia raportoi pysyviä surullisuuden tai toivottomuuden tunteita.

Luku on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa samaan aikaan, kun älypuhelinten ja sosiaalisen median käyttö on yleistynyt.

Vertailu on sosiaalisen median keskeinen mekanismi. Kun käyttäjä selaa muiden viimeisteltyjä elämänkuvia, oma arki alkaa tuntua riittämättömältä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on nostanut esiin ilmiön yhteyden nuorten lisääntyneisiin ahdistusoireisiin Suomessa.

Masennus ja ahdistus eivät synny suoraan somesta, mutta passiivinen selaaminen ja sisällön kuluttaminen ilman vuorovaikutusta, on yhdistetty toistuvasti heikompaan mielialaan.

Aktiivinen käyttö, kuten viestittely ystävien kanssa, ei tutkimusten mukaan ole yhtä haitallista.

Nuorten ja lasten erityiset riskit

Lasten ja nuorten kohdalla haitat ovat vakavimpia, koska aivot kehittyvät aina 25 ikävuoteen asti. Aivojen etuotsalohko, joka vastaa impulssikontrollista ja harkinnasta, on nuorilla vielä keskeneräinen ja sosiaalinen media on suunniteltu hyödyntämään juuri tätä haavoittuvuutta.

Algoritmipohjaiset suosittelujärjestelmät pitävät käyttäjän ruudun ääressä mahdollisimman pitkään.

Nuorten kohdalla tämä tarkoittaa, että sisältö voi ajautua kohti haitallisia teemoja: syömishäiriöitä ihannoivia kuvia, laihdutusvinkkejä tai väkivaltaista materiaalia.

Kiusaaminen on siirtynyt koulupihoilta verkkoon. Verkkokiusaaminen on erityisen vahingollista, koska se ei pääty koulupäivän mukana vaan se seuraa kotiin, iltaan ja yöhön.

Suomen Mielenterveys ry on raportoinut, että nuorten yhteydenotot kriisipuhelimeen ovat kasvaneet selvästi 2010-luvun puolivälin jälkeen, joka osuu yksiin älypuhelinten yleistymisen kanssa.

Lue myös: Kortisonivoide haittavaikutukset -kortisoniaddiktio mahdollinen

Aikuisten mielenterveys ja työelämä

Haitat eivät rajoitu nuoriin. Aikuisilla sosiaalinen media heikentää keskittymiskykyä, lisää informaatioähkyä ja ruokkii niin sanottua FOMO-ilmiötä (fear of missing out) eli jatkuvaa pelkoa siitä, että jotain tärkeää tapahtuu ilman omaa läsnäoloa.

Työpäivän aikana tapahtuva sosiaalisen median käyttö heikentää tuottavuutta. Yhdysvaltalainen tutkimuslaitos Pew Research Center selvitti vuonna 2022, että 36 prosenttia aikuisista käyttää somea lähes taukoamatta ja suurin osa heistä pitää käyttöä liiallisena.

Työuupumuksen ja sosiaalisen median yhteys on todettu useissa eurooppalaisissa tutkimuksissa. Yhtäjaksoinen altistuminen negatiivisille uutisille ja vertaispaineelle kuluttaa henkisiä voimavaroja myös työn ulkopuolella.

Unihäiriöt ja fyysiset oireet

Sosiaalinen media häiritsee unta kahdella tavalla: se pitää mielen virittyneenä ja ruudun sininen valo estää melatoniinin eritystä.

Ruudun käyttö tunnin sisällä nukkumaanmenosta on yhdistetty nukahtamisvaikeuksiin ja heikompaan unen laatuun.

THL:n kouluterveyskyselyn mukaan suomalaisista 8.–9.-luokkalaisista noin joka kolmas nukkuu alle kahdeksan tuntia yössä kun suosituksen mukainen määrä on kahdeksasta kymmeneen tuntia. Yöaikainen puhelimen käyttö on keskeinen selittäjä.

Fyysiset oireet ovat myös yleisiä. Niskakipu, päänsärky ja silmien rasittuminen liittyvät pitkäkestoiseen ruudun tuijottamiseen. Passiivinen istuminen sosiaalista mediaa selaillessa lisää lisäksi liikkumattomuuteen liittyviä riskejä.

Ikääntyneiden erityispiirteet

Ikääntyneillä sosiaalinen media voi lisätä yksinäisyyttä paradoksaalisesti: digitaalinen yhteys ei korvaa kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta, mutta saattaa vähentää motivaatiota hakea sitä.

Disinformaatio ja huijaukset kohdistuvat erityisesti ikääntyneisiin käyttäjiin, joille digitaalinen mediakritiikki on usein vieraampi taito.

Toisaalta ikääntyneille sosiaalinen media voi tuoda myös yhteyttä perheeseen ja ystäviin. Haitat ja hyödyt riippuvat käyttötavasta enemmän kuin iästä.

Riippuvuus ja käytön hallinta

Sosiaalinen media on suunniteltu koukuttamaan. Tykkäykset, kommentit ja ilmoitukset vapauttavat dopamiinia samalla tavoin kuin muut palkitsevat ärsykkeet.

Tämä ei ole sivuvaikutus vaan tarkoituksellinen suunnitteluvalinta.

Riippuvuusoireet muistuttavat muita käyttäytymisriippuvuuksia: käyttöä on vaikea lopettaa, sen vähentäminen aiheuttaa ahdistusta ja käyttö jatkuu haitoista huolimatta.

Maailman terveysjärjestö WHO ei ole toistaiseksi luokitellut sosiaalisen median riippuvuutta viralliseksi diagnoosiksi, mutta tutkimus aiheesta on aktiivista.

Usein kysytyt kysymykset