Melatoniinin haittavaikutukset – ei suositella raskaana oleville
Melatoniini on yleisesti turvallinen lisäravinne, mutta se voi aiheuttaa haittavaikutuksia kuten päiväväsymystä, päänsärkyä, huimausta ja pahoinvointia, erityisesti jos annos on liian suuri tai ajoitus on väärä.
Haittavaikutukset ovat useimmiten lieviä ja ohimeneviä, mutta tietyillä käyttäjäryhmillä, kuten lapsilla, ikääntyneillä ja raskaana olevilla, riskit ovat suuremmat.
Melatoniini on aivojen käpyrauhasen erittämä hormoni, joka säätelee vuorokausirytmiä. Lisäravinteena sitä käytetään Suomessa yleisimmin unihäiriöiden, jet lagin ja vuorotyöhön liittyvien uniongelmien hoidossa.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on hyväksynyt melatoniinille kaksi terveysväitettä: se lyhentää nukahtamisaikaa ja lievittää jet lagin oireita.
Fimean mukaan Suomessa yli 1 mg:n melatoniinivalmisteet ovat reseptilääkkeitä, alle 1 mg:n valmisteet myydään ilman reseptiä ravintolisänä.
Yleisimmät haittavaikutukset
Melatoniinin yleisimmät haittavaikutukset liittyvät sen vaikutukseen keskushermostoon ja hormonitasapainoon. Euroopan lääkeviraston EMA:n tuoteselosteissa listataan seuraavat yleiset haitat:
Päiväaikainen väsymys on melatoniinin yleisin haittavaikutus. Se johtuu hormonin vaikutuksen jatkumisesta yöunien yli, erityisesti jos annos on otettu liian myöhään tai se on ollut liian suuri. Käytännössä tämä näkyy aamuisena väsymyksenä ja heikentyneenä vireystilana.
Päänsärky on raportoitu haittavaikutus etenkin säännöllisessä käytössä. Mekanismi ei ole täysin selvä, mutta sen epäillään liittyvän melatoniinin vaikutukseen verisuoniin.
Huimaus voi esiintyä erityisesti suuremmilla annoksilla. Tämän vuoksi melatoniinin ottamisen jälkeen ei suositella ajamista tai tarkkuutta vaativia tehtäviä.
Pahoinvointi on todettu erityisesti suurilla annoksilla. Ruoan kanssa otettuna pahoinvointi usein vähenee.
Ärtyneisyys ja mielialan vaihtelut ovat mahdollisia, koska melatoniini vaikuttaa serotoniinijärjestelmään. Nämä oireet ovat kuitenkin harvinaisempia.
Suurempia annoksia käyttäneet ovat myös raportoineet yöllisistä painajaisista.
Haittavaikutukset lapsilla
Lasten kohdalla melatoniinin haittavaikutuksiin tulee suhtautua erityisellä varovaisuudella. Lasten käpyrauhanen erittää melatoniinia luonnostaan, ja ulkoinen melatoniini voi häiritä tätä järjestelmää.
Ruotsalainen lääkeviranomainen Läkemedelsverket julkaisi vuonna 2020 selvityksen, jonka mukaan melatoniinilisän pitkäaikaiskäyttö lapsilla saattaa viivästyttää murrosiän alkamista.
Tämä johtuu hormonin mahdollisesta vaikutuksesta sukupuolihormonien tuotantoon. Pitkäaikaistutkimuksia lasten melatoniininkäytöstä on kuitenkin vielä vähän, ja aihe vaatii lisää tutkimusta.
Lapsilla raportoituja haittavaikutuksia ovat myös lisääntynyt kastelu yöllä, aamuinen sekavuus sekä käytöksen muutokset.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittelee, että lasten melatoniinin käyttö tapahtuu aina lääkärin seurannassa.
ADHD- ja autismikirjon lapsilla melatoniinia käytetään kliinisesti unihäiriöiden hoitoon, mutta aina lääkärin arvion perusteella.
Haittavaikutukset ikääntyneillä
Ikääntyneiden melatoniinin käyttöön liittyy erityispiirteitä, jotka tekevät haittavaikutusten riskin suuremmaksi kuin nuoremmilla aikuisilla.
Ikääntyessä maksan kyky hajottaa melatoniinia hidastuu. Tämä tarkoittaa, että sama annos pitää veren melatoniinitason korkeampana pidempään kuin nuoremmilla.
Käytännön seurauksena päiväaikainen väsymys korostuu, mikä lisää kaatumisriskiä.
EMA:n arviointiraporttien mukaan ikääntyneille suositellaan pienempiä annoksia, tyypillisesti 0,5–1 mg, ja lyhytaikaista käyttöä.
Käypä hoito -suositukset korostavat, että ikääntyneiden unihäiriöiden hoitoon tulisi ensisijaisesti käyttää unihygienian parantamista ja kognitiivista käyttäytymisterapiaa.
Ikääntyneillä melatoniini voi myös vaikuttaa verenpainetta laskevasti, mikä yhdistettynä verenpainelääkitykseen voi aiheuttaa vaarallisen hypotension.
Lue myös: Somac 40 mg haittavaikutukset ja yleisimmät käyttötarkoitukset
Haittavaikutukset raskaana olevilla ja imettävillä
Melatoniinin käyttöä raskauden aikana ei suositella. Melatoniini läpäisee istukan, ja sen vaikutuksesta sikiön kehitykseen ei ole riittävästi tutkimusnäyttöä ihmisillä.
Eläintutkimuksissa suuret melatoniiniannokset ovat vaikuttaneet sikiön kehitykseen, minkä vuoksi varovaisuusperiaatteen noudattaminen on perusteltua.
Imettämisaikana melatoniinin käyttöä ei myöskään suositella, sillä hormoni erittyy rintamaitoon. Fimea kehottaa raskaana olevia ja imettäviä konsultoimaan lääkäriä ennen melatoniinivalmisteiden käyttöä.
Yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa
Melatoniini ei ole yhteisvaikutuksiltaan vaaraton yhdistelmä kaikkien lääkkeiden kanssa. Merkittävimmät yhteisvaikutukset koskevat seuraavia lääkeryhmiä:
Verenohennuslääkkeet, erityisesti varfariini: melatoniini voi voimistaa antikoagulanttivaikutusta ja lisätä verenvuotoriskiä. Tämä yhdistelmä vaatii INR-seurantaa.
Bentsodiatsepiinit ja muut unilääkkeet: päihtymistä ja sedaatiota lisäävä vaikutus voimistuu. Yhdistelmää tulee välttää.
Immunosuppressantit: melatoniinilla on immuunijärjestelmää aktivoiva vaikutus, mikä voi häiritä elinsiirtopotilaiden lääkitystä.
Fluvoksamiini (masennuslääke): hidastaa melatoniinin hajoamista maksassa merkittävästi ja voi moninkertaistaa veren melatoniinitason.
Diabeteslääkkeet: melatoniini vaikuttaa insuliinieritykseen, ja yhteisvaikutus verensokeritasoon on mahdollinen.
Pitkäaikaiskäytön riskit
Melatoniinia käytetään Suomessa yleisesti pitkäaikaisesti, vaikka se on alun perin tarkoitettu lyhytaikaiseen käyttöön.
EMA:n hyväksymässä valmisteyhteenvedossa suositellaan enintään 13 viikon käyttöjaksoa kerrallaan.
Pitkäaikaiskäytön riskeistä ei ole vielä kattavaa tutkimusnäyttöä ihmisillä.
Teoreettinen huoli liittyy siihen, että ulkoinen melatoniini voi heikentää käpyrauhasen omaa tuotantoa ajan myötä eli niin sanottua endogeenistä suppressiota.
Tästä ei kuitenkaan ole vahvaa kliinistä näyttöä aikuisilla.
Toinen pitkäaikaiseen käyttöön liittyvä kysymys on hormonitasapainon muuttuminen. Melatoniini vaikuttaa laajemmin hormonijärjestelmään kuin pelkkään unirytmiin, ja pitkäaikaisten vaikutusten tutkimus on vielä kesken.
Usein kysytyt kysymykset
Yleisimmät haittavaikutukset ovat päiväväsymys, päänsärky, huimaus ja pahoinvointi. Ne ovat useimmiten lieviä ja liittyvät usein liian suureen annokseen tai väärään ottoaikaan. Haittavaikutukset häviävät tyypillisesti, kun annosta pienennetään tai käyttö lopetetaan.
Lasten melatoniinin käyttö on mahdollista, mutta se tulee tapahtua aina lääkärin seurannassa. Ruotsalainen Läkemedelsverket on nostanut esiin huolen pitkäaikaiskäytön mahdollisesta vaikutuksesta murrosiän ajoittumiseen. Lyhytaikainen käyttö lääkärin ohjeen mukaan on toinen asia kuin pitkäkestoinen omatoiminen käyttö.
Melatoniini ei aiheuta fyysistä riippuvuutta samalla tavalla kuin bentsodiatsepiinit. Psyykkinen tottuminen on mahdollista: jos melatoniinia on käyttänyt pitkään, nukahtaminen ilman sitä voi tuntua vaikeammalta. Tämä ei kuitenkaan ole farmakologinen riippuvuus.
Fimean mukaan alle 1 mg:n annokset myydään ravintolisänä ilman reseptiä. EMA on hyväksynyt 2 mg:n hitaasti vapautuvan melatoniinin reseptilääkkeenä ikääntyneille. Tutkimukset osoittavat, että pienemmät annokset, 0,5–1 mg, ovat usein yhtä tehokkaita kuin suuremmat ja aiheuttavat vähemmän haittavaikutuksia. Yli 5 mg:n annokset lisäävät haittavaikutusten riskiä merkittävästi.
Ei suositella. Melatoniini läpäisee istukan, ja sen turvallisuudesta sikiölle ei ole riittävää tutkimusnäyttöä. Fimea kehottaa raskaana olevia ja imettäviä konsultoimaan lääkäriä ennen käyttöä.