Mikromuovin haittavaikutukset – mitä tutkimukset kertoo?
Mikromuovin haittavaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea vesistöihin ja maaperään, kun taas ihmisen terveydelle niistä koituu nykytiedon mukaan vain vähäistä riskiä nykyisillä altistumistasoilla.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisen tutkimuksen mukaan tieto mikromuovien pitkäaikaisvaikutuksista on silti edelleen puutteellista, minkä vuoksi aihetta tutkitaan Suomessa useissa hankkeissa. Ruokaviraston tuoreen kyselyn mukaan mikromuovi huolestuttaa suomalaisia enemmän kuin useimpia muita eurooppalaisia.
Mitä mikromuovi on ja mistä sitä syntyy?
Mikromuovi tarkoittaa alle viiden millimetrin kokoisia muovihiukkasia, THL kertoo. Osa mikromuovista on niin sanottua primaarista muovia, jota lisätään tarkoituksella esimerkiksi kosmetiikkaan, kuten kuorintavoiteisiin, hammastahnoihin ja glittereihin.
Suurin osa syntyy kuitenkin sekundaarisesti, kun isompi muovikappale hajoaa vähitellen pienemmiksi hiukkasiksi.
Ulkoilmassa suurin mikromuovin lähde on autonrenkaiden kuluminen. Sisätiloissa muovihiukkasia vapautuu erityisesti synteettisistä fleece ja urheiluvaatteista sekä keinokuituisista huonekalukankaista.
Euroopan unioni on rajoittanut mikromuovin tarkoituksellista käyttöä muun muassa kosmetiikassa, pesuaineissa, lannoitteissa ja tekonurmikenttien kumirouheessa asetuksella EU 2023/2055.
Mikromuovin vaikutukset ympäristöön
Suomen ympäristökeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston MIF-hankkeessa mikromuovia löytyi kauttaaltaan sekä Itämerestä että sisävesistä, kuten Kuopion Kallavedestä. Hiukkasia havaittiin veden pintakerroksista, syvemmältä vesipatsaasta ja pohjasedimenteistä.
Maaperän osalta tietoa on vähemmän, vaikka mikromuovikuormituksen maahan arvioidaan olevan jopa vesistöjä suurempaa.
Tutkimusta johtanut tutkija Päivi Fjäder Suomen ympäristökeskuksesta toteaa, että mikromuovin ympäristöriskien arviointia vaikeuttaa erityisesti se, ettei sille ole vielä pystytty asettamaan hyväksyttävää pitoisuusrajaa ympäristössä.
Mikromuovin vaikutukset ihmisen terveyteen
Ihminen altistuu mikromuoville päivittäin ravinnon, hengitysilman ja ihokosketuksen kautta. Suurin osa nielaistusta mikromuovista kulkee kuitenkin suoliston läpi aiheuttamatta haittaa: alle prosentin arvioidaan imeytyvän elimistöön suoliston limakalvojen läpi. Hengitysilman mukana tulevat hiukkaset puolestaan jäävät suurelta osin kiinni ylähengitysteihin.
Maailman terveysjärjestön WHOn vuoden 2022 arvion mukaan mikromuovin mahdolliset terveysvaikutukset muistuttavat muiden liukenemattomien hiukkasten vaikutuksia, ja ne muodostavat vain murto osan päivittäisestä hiukkasaltistuksesta.
THLn erikoistutkija Merja Korkalainen arvioi, että terveysriskit ovat nykytiedon perusteella pieniä nykyisillä altistumismäärillä, mutta tilanne voi muuttua, jos mikromuovin määrä ympäristössä kasvaa.
Huoli on suurempaa kuin tieteellinen näyttö toistaiseksi osoittaa
Ruokaviraston teettämän Eurobarometri kyselyn mukaan 90 prosenttia suomalaisista on kuullut mikromuoveista ainakin jotain, ja 51 prosenttia pitää niitä elintarviketurvallisuuden suurimpana huolenaiheenaan. Osuus on noussut 11 prosenttiyksikköä kolmen vuoden takaisesta kyselystä ja on selvästi EUn 33 prosentin keskiarvoa korkeampi.
Huoli on ymmärrettävää, sillä tutkittua tietoa on vielä rajoitetusti. Euroopan parlamentti on pyytänyt Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta EFSAlta kattavaa riskinarviota mikromuovin terveysvaikutuksista ruoassa, vedessä ja ilmassa. Arvio on määrä julkaista vuoden 2027 loppuun mennessä, ja se tarkentaa nykyistä käsitystä altistumisesta ja riskeistä.
Lue myös: Yötyön haittavaikutukset- lisää riskiä sairastua syöpään
Miten mikromuovialtistusta voi vähentää arjessa
THL on tunnistanut mikromuovin yleisimmät lähteet, joten altistusta voi pienentää muutamalla käytännön valinnalla.
- Suosi luonnonkuituisia tekstiilejä synteettisten sijaan, sillä fleece ja urheiluvaatteet vapauttavat muovihiukkasia sisäilmaan.
- Valitse kosmetiikkaa ilman mikromuovia, sillä kuorintavoiteet, hammastahnat ja glitterit sisältävät usein tarkoituksella lisättyä muovia.
- Lajittele muovijäte asianmukaisesti, koska suuri osa ympäristön mikromuovista syntyy isomman muovijätteen hajotessa.
- Vähennä autoilua silloin kun se on mahdollista, sillä autonrenkaiden kuluminen on ulkoilman mikromuovin suurin yksittäinen lähde.
- Mikromuovin tutkimus etenee Suomessa useissa hankkeissa, ja sekä SYKE että THL päivittävät arvioitaan sitä mukaa kun uutta tutkimustietoa kertyy.
Usein kysytyt kysymykset
Nykytiedon mukaan mikromuovi ei aiheuta suurta terveysriskiä ihmiselle nykyisillä altistumistasoilla, THL arvioi. Suurin osa ravinnosta saadusta mikromuovista poistuu elimistöstä ilman havaittua haittaa. Pitkäaikaisvaikutuksista tutkittua tietoa on kuitenkin vielä vähän, minkä vuoksi aihetta seurataan aktiivisesti.
Mikromuovia on havaittu muun muassa merenelävissä, lihassa, maitotuotteissa ja riisissä. Ruokavirasto seuraa aihetta yhdessä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn kanssa osana laajempaa riskinarviota.
Tähänastisen tutkimuksen perusteella ympäristövaikutukset tunnetaan ihmisen terveysvaikutuksia paremmin, vaikka molemmissa on vielä selviä tietoaukkoja. SYKEn tutkimusten mukaan mikromuovia löytyy laajasti vesistöistä, ja maaperän kuormituksen arvioidaan olevan jopa niitä suurempaa.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA valmistelee kattavaa riskinarviota mikromuovin terveysvaikutuksista Euroopan parlamentin pyynnöstä. Arvio on määrä julkaista vuoden 2027 loppuun mennessä.
Kyllä. Altistusta voi pienentää esimerkiksi suosimalla luonnonkuituisia tekstiilejä ja mikromuovittomia kosmetiikkatuotteita. Myös muovijätteen asianmukainen lajittelu ja autoilun vähentäminen pienentävät ympäristöön päätyvän mikromuovin määrää.