Yötyön haittavaikutukset – Lisää riskiä sairastua syöpään
Yötyön haittavaikutukset näkyvät ensimmäisenä unen laadussa ja vuorokausirytmin häiriintymisenä. Pitkittyessään yötyön haitat ulottuvat sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 2 diabetekseen ja Maailman terveysjärjestön mukaan myös kohonneeseen syöpäriskiin.
Suomessa säännöllistä yötyötä tekee noin kymmenesosa väestöstä. Yötyön riskit eivät synny yhdestä ainoasta yöstä, vaan kertyvät vuosien mittaan, minkä vuoksi niihin kannattaa varautua jo ennen kuin oireita ilmaantuu.
Miksi yötyö kuormittaa kehoa
Elimistösi toimii noin 24 tunnin sisäisen kellon mukaan, joka säätelee lämpötilaa, hormonieritystä ja vireystilaa. Yötyö pakottaa kehon toimimaan tätä rytmiä vastaan. Valo hidastaa unihormoni melatoniinin eritystä juuri silloin, kun kehon pitäisi valmistautua uneen, ja päiväunet jäävät usein vajaiksi ympäristön äänten ja valon takia.
Terveyskirjaston mukaan epäsäännöllinen työaika ja etenkin yötyötä sisältävä vuorotyö heikentävät elimistön kykyä reagoida ympäristön ärsykkeisiin normaalisti, mikä selittää suuren osan yötyön haitoista.
Lue myös: Kovan rasvan haittavaikutukset
Yötyön haitat unelle ja palautumiselle
Univaje on yötyön yleisin ja nopeimmin ilmenevä haitta. Työterveyslaitos suosittelee, että työvuorojen välissä on vähintään 11 tuntia vapaata, ja viimeisen yövuoron jälkeen palautumiseen tarvitaan vähintään 48 tuntia.
Lyhyet vuorovälit lisäävät sekä sairauspoissaoloja että työtapaturmia. Palautumisvaje kasvaa erityisesti silloin, kun peräkkäisiä yövuoroja on useita samassa työjaksossa.
Yötyön riskit sydämelle ja aineenvaihdunnalle
Pitkäaikainen yötyö altistaa sydän- ja verisuonisairauksille sekä tyypin 2 diabetekselle. Riski liittyy vuorokausirytmin häiriintymiseen mutta myös epäsäännöllisiin ruokailuaikoihin, jotka vaikeuttavat terveellistä ruokavaliota työvuoron aikana.
Yötyötä tekevillä myös kofeiinin ja nikotiinin käyttö on yleisempää kuin päivätyöläisillä, mikä kasvattaa sydän- ja verenkiertoelimistön kuormitusta entisestään.
Kohonnut syöpäriski
Maailman terveysjärjestön kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC luokitteli vuonna 2007 vuorokausirytmiä häiritsevän vuorotyön luokkaan 2A eli todennäköiseksi karsinogeeniksi.
Luokitus perustuu sekä koe-eläintutkimuksiin että epidemiologiseen näyttöön, ja se koskee erityisesti ihosyöpää, paksu- ja peräsuolisyöpää, rintasyöpää ja eturauhassyöpää.
Tutkimustulokset vaihtelevat kuitenkin vuorojärjestelmien välillä, joten yksittäisen työntekijän riski riippuu paljon siitä, kuinka usein ja kuinka pitkään yötyötä tehdään.
Työturvallisuus ja tapaturmariski
Väsymys heikentää reaktiokykyä ja keskittymistä, ja tämä näkyy suoraan työtapaturmatilastoissa. Työturvallisuuslain 30 § velvoittaa työnantajan selvittämään yötyöhön liittyvät vaara- ja haittatekijät sekä järjestämään tarvittaessa mahdollisuuden siirtyä päivätyöhön, jos yötyö vaarantaa terveyden, kertoo Työterveyslaitos. Velvoite korostuu erityisesti silloin, kun työntekijän ikä tai perussairaus lisää yötyön riskejä.
Ketkä kannattaa suojata erityisesti
Jos olet raskaana, yövuoroja kannattaa rajata enintään yhteen viikossa, sillä yötyö voi lisätä keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Yli 50-vuotiaille suositellaan mahdollisuutta vähentää yötyötä ja pitkiä työvuoroja, koska ikääntyminen hidastaa palautumista vuorokausirytmin häiriöistä.
Myös sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet voivat voimistaa yötyön aiheuttamaa kuormitusta, joten perussairauksista kannattaa kertoa työterveyshuollolle avoimesti.
Miten yötyön haittoja voi vähentää
Työvuorosuunnittelulla on suora vaikutus yötyön riskeihin. Peräkkäisten yövuorojen rajoittaminen, riittävät vuorovälit ja säännöllinen työterveyshuollon seuranta pienentävät kuormitusta huomattavasti.
Voit itse tukea palautumista pimentämällä makuuhuoneen päiväunien ajaksi, syömällä säännöllisesti myös yövuoron aikana ja välttämällä piristeiden liikakäyttöä vuoron loppupuolella. Osa työpaikoista käyttää niin sanottua liikennevalomallia, jolla vuorolistojen kuormittavuus arvioidaan jo suunnitteluvaiheessa.
Usein kysytyt kysymykset
Yleisimpiä haittoja ovat univaje, vuorokausirytmin häiriintyminen sekä kohonnut sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen ja tiettyjen syöpien riski. Myös työtapaturmien määrä kasvaa väsymyksen seurauksena.
Työterveyslaitoksen mukaan säännöllistä yötyötä tekee noin kymmenesosa suomalaisista, mutta pelkästään yötyötä tekeviä on vain parisen prosenttia väestöstä. Yötyötä esiintyy eniten sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä matkailu-, ravintola- ja kaupan alalla.
Kyllä. Maailman terveysjärjestön IARC on luokitellut vuorokausirytmiä häiritsevän vuorotyön todennäköiseksi karsinogeeniksi vuodesta 2007 lähtien. Riski koskee erityisesti rintasyöpää ja ruoansulatuskanavan syöpiä, vaikka yksilötason riski on tutkimusten mukaan verraten pieni.
Kyllä. Työvuorosuunnittelu, riittävät vuorovälit ja peräkkäisten yövuorojen rajoittaminen pienentävät kuormitusta. Voit myös itse tukea palautumista huolehtimalla unen laadusta ja säännöllisestä ruokailusta yövuoron aikana.