Suolan haittavaikutukset – ongelma syntyy määrästä
Liiallinen suolan käyttö nostaa verenpainetta, kuormittaa munuaisia ja lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Suomalaiset syövät suolaa edelleen reilusti yli suositusten, vaikka tietoisuus haitoista on kasvanut.
Suurin osa päivittäisestä suolasta tulee valmisruoista, leivästä ja leikkeleistä, ei keittiön suolasirottimesta.
Mitä suola tekee elimistössä
Suola koostuu natriumista ja kloridista, ja natrium on elimistölle välttämätön aine: se säätelee nestetasapainoa, hermoimpulsseja ja lihasten toimintaa. Ongelma syntyy määrästä, ei aineesta itsestään.
Kun natriumia on elimistössä liikaa, keho sitoo enemmän vettä verenkiertoon pitääkseen natriumpitoisuuden tasapainossa. Veren tilavuuden kasvu nostaa verenpainetta, ja munuaiset joutuvat työskentelemään kovemmin poistaakseen ylimääräisen natriumin ja nesteen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan suomalaiset miehet saavat suolaa keskimäärin noin 8–9 grammaa päivässä ja naiset noin 6–7 grammaa, kun suositus on enintään 5 grammaa vuorokaudessa.
Ero suositukseen on pysynyt sitkeänä vuosikymmenten ajan, vaikka kokonaiskulutus on laskenut 1970-luvulta.
Verenpaine ja sydän
Kohonnut verenpaine on suolan yleisin ja parhaiten tunnettu haittavaikutus. Mitä enemmän natriumia elimistössä kiertää, sitä enemmän verisuonten seinämiin kohdistuu painetta jatkuvasti.
Pitkään koholla pysynyt verenpaine vaurioittaa verisuonten sisäpintaa ja altistaa valtimonkovettumalle.
Tämä prosessi kasvattaa riskiä sairastua sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen vuosien kuluessa, vaikka oireita ei aluksi huomaa lainkaan.
Sydän joutuu pumppaamaan verta kovempaa painetta vastaan, kun verisuonisto on jäykistynyt. Ajan myötä tämä voi johtaa sydämen vasemman kammion liikakasvuun ja lopulta sydämen vajaatoimintaan.
Riski koskee erityisesti niitä, joilla on jo valmiiksi taipumus kohonneeseen verenpaineeseen, mutta ylimääräinen suola nostaa verenpainetta jossain määrin myös niillä, joiden arvot ovat normaalit.
Munuaisille ylimääräinen rasite
Munuaiset suodattavat veren natriumin ja säätelevät sen määrää virtsan mukana. Jatkuva suolan ylikulutus pakottaa munuaiset työskentelemään tehokkaammin pitkiä aikoja kerrallaan.
Kohonnut verenpaine itsessään vahingoittaa munuaisten pieniä verisuonia, mikä heikentää suodatuskykyä entisestään.
Tämä luo kierteen: korkea suolansaanti nostaa verenpainetta, kohonnut verenpaine rasittaa munuaisia, ja heikentynyt munuaisten toiminta vaikeuttaa edelleen natriumin ja nesteen poistoa kehosta.
Munuaisten vajaatoimintaa sairastaville liiallinen suola on erityisen riskialtista, koska munuaiset eivät pysty käsittelemään ylimääräistä natriumia tehokkaasti.
Tällöin neste kertyy elimistöön ja oireet, kuten turvotus ja hengenahdistus, voivat pahentua nopeasti.
Muut vaikutukset elimistölle
Verenpaineen ja munuaisten lisäksi runsas suolankäyttö liittyy useisiin muihin terveysriskeihin, joista osa on vähemmän tunnettuja.
- Mahasyövän riski kasvaa suolaisen ja erityisesti suolatun, savustetun ruoan runsaan käytön myötä, koska suola vaurioittaa mahalaukun limakalvoa ja altistaa sen Helicobacter pylori -bakteerin aiheuttamille muutoksille.
- Osteoporoosin riski voi kasvaa, kun runsas natriumin erittyminen virtsaan lisää samalla kalsiumin huuhtoutumista elimistöstä.
- Nestepertymä ja turvotus nilkoissa, käsissä ja kasvoissa ovat tavallinen lyhyen aikavälin merkki liian suuresta suolan saannista.
Lue myös: Ultraprosessoidun ruoan haittavaikutukset
Miksi suolan vähentäminen on vaikeaa
Suurin osa päivittäisestä suolasta ei tule keittiön suolasirottimesta vaan valmisruoasta. Leipä, leikkeleet, juusto ja valmisateriat muodostavat ison osan suomalaisten suolansaannista, ja niiden suolapitoisuus jää usein huomaamatta pakkausmerkintöjä lukemattakin.
Elintarviketeollisuus käyttää suolaa makua korostavana aineena, mutta myös säilyvyyden parantajana. Tämä tarkoittaa, että suolaa on usein piilossa tuotteissa, joita ei mielletä suolaisiksi, kuten aamiaismuroissa tai leivonnaisissa.
Suomessa elintarvikkeiden suolamerkintöjä on tiukennettu sydänmerkki-järjestelmän ja lainsäädännön kautta, ja monien tuotteiden suolapitoisuutta on laskettu vuosien mittaan. Kehitys on hidasta, koska makutottumukset muuttuvat vasta pidemmän ajan kuluessa.
Usein kysytyt kysymykset
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus on enintään 5 grammaa suolaa vuorokaudessa aikuiselle. Suomalaiset ylittävät tämän suosituksen keskimäärin selvästi, miehet enemmän kuin naiset.
Selkeitä yksittäisiä oireita on vaikea tunnistaa, koska suolan vaikutukset kehittyvät usein hitaasti vuosien kuluessa. Turvotus, jano ja kohonnut verenpaine mittauksessa voivat olla merkkejä runsaasta suolansaannista.
Kyllä, verenpaine voi laskea jo muutamassa viikossa suolan käytön vähentämisen myötä, mutta vaikutuksen suuruus vaihtelee yksilöllisesti. Suurin hyöty näkyy niillä, joiden verenpaine reagoi herkästi natriumin määrään.
Ei merkittävästi. Natriumkloridin määrä on näissä suolalaaduissa käytännössä samaa luokkaa kuin tavallisessa pöytäsuolassa, vaikka mineraalikoostumus voi vaihdella hieman.
Kohonneesta verenpaineesta kärsivät, ikääntyneet ja munuaissairautta sairastavat ovat herkimpiä suolan haittavaikutuksille. Heidän kannattaa keskustella suolan käytön rajoittamisesta lääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa.