Kortisonivoide haittavaikutukset – kortisoniaddiktio mahdollinen

Kortisonivoiteet voivat aiheuttaa haittavaikutuksia erityisesti pitkäaikaisessa tai laaja-alaisessa käytössä: yleisimpiä ovat ihon oheneminen, pigmenttimuutokset ja paikallinen karvankasvu.

Lyhytkestoisessa ja oikein annostellussa käytössä haittavaikutukset ovat kuitenkin harvinaisia, ja valmiste on lääkärin tai apteekin ohjeen mukaan käytettynä turvallinen hoitovaihtoehto moniin iho-oireisiin.

Kortisonivoiteet eli topikaalista kortikosteroidi sisältävät valmisteet jaetaan Suomessa neljään vahvuusluokkaan: miedot (luokka 1), keskivahvat (luokka 2), vahvat (luokka 3) ja erittäin vahvat (luokka 4).

Haittavaikutusten riski kasvaa vahvuusluokan, käyttöajan ja käsitellyn ihoalueen pinta-alan mukaan. Fimean mukaan miedot kortisonivoiteet sopivat useimmiten kasvoille ja lapsille, kun taas vahvoja valmisteita käytetään paksuihoisille alueille kuten kämmenille ja jalkapohjille.

Paikalliset haittavaikutukset iholla

Yleisin kortisonivoiteen haittavaikutus on ihon atrofia eli oheneminen. Se kehittyy, kun valmistetta käytetään pitkään samalla alueella: iho muuttuu ohuemmaksi, läpikuultavammaksi ja alttiimmaksi vaurioille. Atrofia on useimmiten palautuva tila, mutta pitkäaikainen käyttö vahvalla valmisteella voi johtaa pysyviin muutoksiin.

Muita paikallisia haittavaikutuksia ovat:

• Striat eli venymäjäljet, jotka syntyvät ihon sidekudoksen heikentyessä
• Teleangiektasiat eli pienten verisuonten laajentumat, jotka näkyvät iholla punaisina juovina
• Perioraalinen dermatiitti, erityisesti kasvojen alueella käytettäessä
• Hypertrikoosia eli paikallista karvankasvun lisääntymistä käsitellyllä alueella
• Depigmentaatio eli ihon vaaleneminen, joka on yleisempää tummemmilla ihotyypeillä
• Aknemuutokset ja follikuliitti

Kasvojen iho on erityisen herkkä näille muutoksille, koska se on luonnostaan ohuempaa kuin vartalon iho.

Käypä hoito -suositukset korostavat, että kasvoilla tulisi käyttää korkeintaan mietoa kortikosteroidiluokan valmistetta ja vain lyhytkestoisesti.

Lue myös: Panadol haittavaikutukset – merkittävä riski maksalle

Systeemiset haittavaikutukset

Systeemiset eli koko elimistöön vaikuttavat haittavaikutukset ovat kortisonivoiteilla harvinaisempia kuin suun kautta otettavilla kortikosteroideilla, mutta mahdollisia etenkin suurilla annoksilla, laaja-alaisessa käytössä tai kun voidetta levitetään ohuemmalle iholle kuten kasvoille tai genitaalialueelle.

Iho imee kortikosteroidiа enemmän, kun se on tulehduksessa, haavautunut tai peitettynä oklusiivisella siteellä.

Imeytyminen on myös suurempaa lapsilla, koska heidän kehon pinta-ala suhteessa painoon on aikuista suurempi.

Mahdollisia systeemisiä haittavaikutuksia ovat HPA-akselin eli hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselin suppressio, joka tarkoittaa, että elimistön oma kortisolituotanto vähenee.

Pitkäaikaisessa laaja-alaisessa käytössä tämä voi johtaa Cushingin oireyhtymän kaltaisiin oireisiin: painonnousuun, verenpaineen nousuun ja verensokerin kohoamiseen. Näitä esiintyy kuitenkin vain poikkeuksellisissa käyttötilanteissa.

Haittavaikutukset lapsilla

Lapset ovat aikuisia alttiimpia kortisonivoiteiden systeemisille haittavaikutuksille. Iho imee vaikuttavaa ainetta tehokkaammin, ja lapsen elimistön kyky hajottaa kortikosteroideja on heikompi.

Lasten kohdalla on erityisen tärkeää käyttää vain mietoja valmisteita ja välttää pitkäkestoista käyttöä kasvoilla, kaulan alueella tai vaipan alle peittyvällä iholla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Käypä hoito -suositukset ohjaavat lääkäreitä ja vanhempia valitsemaan pienimmän teholtaan riittävän vahvuusluokan.

Lasten atooppisen ihottuman hoidossa kortisonivoiteet ovat silti ensisijainen ja turvallinen hoitomuoto, kun niitä käytetään oikein: ohjeen mukaan, riittävän lyhyesti ja oikealle ihoalueelle.

Kortisoniaddiktio ja rebound-ilmiö

Kortisoniaddiktio, jota kutsutaan myös termillä topical steroid withdrawal (TSW), on tila, jossa pitkäaikaisesti kortisonivoiteita käyttänyt henkilö lopettaa valmisteen käytön ja kokee voimakkaita vieroitusoireita. Oireita ovat ihon punoitus, kirvely, kutina ja märkiminen alueilla, joita on aiemmin hoidettu.

TSW:n yleisyydestä ja mekanismeista käydään lääketieteellistä keskustelua. Kansainvälinen ihotautijärjestö American Academy of Dermatology tunnustaa ilmiön, mutta korostaa, että se liittyy nimenomaan pitkäkestoiseen ja liialliseen käyttöön. Oikein käytettynä kortisonivoiteisiin ei kehity riippuvuutta kliinisessä mielessä.

Rebound-ilmiöllä tarkoitetaan ihon nopeaa pahenemista hoidon lopettamisen jälkeen. Se voi olla merkki siitä, että perussairaus ei ole rauhoittunut eikä niinkään vieroitusoireesta. Epäselvissä tilanteissa kannattaa konsultoida ihotautilääkäriä.

Miten vähentää haittavaikutusten riskiä

Haittavaikutusten riski on käytännössä pieni, kun kortisonivoidetta käytetään oikein. Keskeisiä periaatteita ovat:

• Käytä aina pienintä teholtaan riittävää vahvuusluokkaa
• Rajoita yhtäjaksoinen käyttö lääkärin tai apteekin ohjeistamaan aikaan, yleensä 1-2 viikkoon kasvoilla ja 2-4 viikkoon vartalolla
• Levitä ohut kerros, älä paksua
• Vältä käyttöä kasvoilla, genitaalialueella ja ihopoimuissa, ellei lääkäri ole nimenomaisesti ohjeistanut
• Seuraa ihon kuntoa ja lopeta käyttö, jos oireita ilmaantuu

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ylläpitää ajantasaista tietoa kortikosteroidiluokista ja valmisteista osoitteessa fimea.fi.

Usein kysytyt kysymykset