Energiajuomien haitat ovat hälyttäviä
Energiajuomat voivat aiheuttaa haittoja kuten sydämentykytystä, unettomuutta, päänsärkyä, ahdistusta ja verenpaineen nousua, erityisesti suurina määrinä tai yhdistettynä alkoholiin tai muihin kofeiinilähteisiin.
Energiajuomien kulutus on kasvanut Suomessa ja koko Euroopassa voimakkaasti 2000-luvulla. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA arvioi vuonna 2023, että noin 30 prosenttia eurooppalaisista aikuisista käyttää energiajuomia säännöllisesti.
Juomien markkinointi yhdistää ne suorituskykyyn ja vireystilaan, mutta niiden sisältämät aineet, erityisesti kofeiini, tauriini ja sokeri, vaikuttavat elimistöön tavoin, jotka eivät aina ole harmittomia.
Kofeiinin vaikutukset elimistöön
Kofeiini on energiajuomien tärkein vaikuttava aine. Yksi tavallinen 330 ml:n energiajuomatölkki sisältää tyypillisesti 80-100 milligrammaa kofeiinia eli saman verran kuin kuppi espressoa. Suuremmissa 500 ml:n tölkeissä määrä kaksinkertaistuu.
EFSA:n mukaan turvallinen päivittäinen kofeiiniannos terveelle aikuiselle on enintään 400 milligrammaa. Tämä raja ylittyy helposti, jos päivään kuuluu useampi energiajuoma sekä kahvia tai muita kofeiinituotteita.
Yliannostus näkyy elimistössä nopeasti: sydän alkaa lyödä tiheämmin, verenpaine nousee, kädet saattavat vapista ja unen saaminen vaikeutuu.
Säännöllinen kofeiinin käyttö aiheuttaa myös toleranssin kehittymistä. Sama annos tuottaa ajan myötä heikomman vaikutuksen, ja käytön lopettaminen voi laukaista vieroitusoireita kuten päänsärkyä, väsymystä ja ärtyneisyyttä.
Sydän- ja verisuonivaikutukset
Energiajuomiin liittyvät sydänoireet ovat yksi dokumentoiduimmista haitoista. Yhdysvaltalainen sydänlääkäreiden järjestö American Heart Association julkaisi vuonna 2019 katsauksen, jonka mukaan energiajuomien kulutus on yhteydessä sydämen rytmihäiriöihin, QT-ajan pidentymiseen ja verenpaineen nousuun myös nuorilla, muuten terveillä henkilöillä.
Erityisen riskialtista on energiajuomien yhdistäminen alkoholiin. Alkoholi laajentaa verisuonia ja peittää väsymyksen tunteen, kun taas kofeiini kiihottaa sympaattista hermostoa.
Yhdistelmä kuormittaa sydäntä epätavallisella tavalla ja voi laukaista rytmihäiriöitä myös henkilöillä, joilla ei ole aiempaa sydänhistoriaa.
Suomen Sydänliitto suosittelee, että sydänsairauksista kärsivät välttävät energiajuomia kokonaan.
Vaikutukset uneen ja mielenterveyteen
Kofeiinin puoliintumisaika elimistössä on noin 5–6 tuntia. Iltapäivällä tai illalla juotu energiajuoma voi siis pitää kofeiinia veressä vielä puoliyön jälkeen.
Tämä viivästyttää nukahtamista, lyhentää syvän unen vaihetta ja heikentää unen palauttavaa vaikutusta.
Krooninen univaje puolestaan ruokkii väsymystä, jota energiajuomilla yritetään lievittää, ja näin kierre on valmis.
Mielenterveyden kannalta kofeiinin liiallinen käyttö on yhdistetty ahdistusoireiden pahenemiseen. Tampereen yliopiston psykiatrian yksikön mukaan henkilöillä, joilla on taipumus ahdistukseen, kofeiini voi vahvistaa ylivireystilaa ja paniikkioireita.
Energiajuomien runsas kulutus on myös yhdistetty masennusoireisiin nuorilla tutkimuksissa, joita on julkaistu muun muassa Journal of Affective Disorders -lehdessä.
Sokeri, hampaisto ja aineenvaihdunta
Useimmat energiajuomat sisältävät runsaasti sokeria: tavallinen 500 ml:n tölkki voi sisältää 50–60 grammaa sokeria, mikä vastaa noin 12–15 sokeripalaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suositusten mukaan lisätyn sokerin päivittäinen saanti ei pitäisi ylittää 50 grammaa. Tämä raja täyttyy jo yhdestä suuresta tölkistä.
Runsas sokerinsaanti nostaa veren glukoosipitoisuutta nopeasti, minkä jälkeen seuraa jyrkkä lasku. Tämä niin sanottu ”sokerikaatuminen” aiheuttaa väsymystä ja nälän tunnetta pian juomisen jälkeen.
Hampaiston kannalta energiajuomien happamuus on erityinen ongelma. Niiden pH on tyypillisesti 3–4, mikä syövyttää hammaskiillettä tehokkaasti.
Suomen Hammaslääkäriliitto on nostanut energiajuomat yhdeksi merkittävimmistä hammaskiilteen kulumisen syistä erityisesti nuorilla.
Lue myös: Koronarokote haittavaikutukset vaihtelevat rokotetyypeittäin
Erityisriskit: nuoret, raskaus ja lääkitys
Alle 18-vuotiaille energiajuomia ei suositella lainkaan. EFSA:n arvion mukaan nuorten kofeiininsietokyky on heikompi, ja aivot kehittyvät aina noin 25 ikävuoteen asti. Suomessa energiajuomien myynti alle 15-vuotiaille on ollut rajoitettua vuodesta 2011.
Raskaana oleville kofeiinin saantisuositus on enintään 200 milligrammaa päivässä Käypä hoito -suositusten mukaan. Yksi suuri energiajuomatölkki voi ylittää tämän rajan yksinään.
Lääkityksen kanssa energiajuomat voivat aiheuttaa vakavia yhteisvaikutuksia. Erityisen ongelmallisia yhdistelmiä ovat kofeiini ja sydänlääkkeet, verenpainelääkkeet sekä tietyt masennuslääkkeet. Jos käytät säännöllistä lääkitystä, asiasta kannattaa keskustella lääkärin kanssa.
Usein kysytyt kysymykset
Kyllä voi. Runsas energiajuomien käyttö on yhdistetty rytmihäiriöihin ja verenpaineen nousuun myös nuorilla terveillä henkilöillä. Riski kasvaa, jos energiajuomia yhdistää alkoholiin tai jos käyttää useamman tölkin päivässä.
Tavallinen 250 ml:n tölkki sisältää noin 80 milligrammaa kofeiinia, ja 500 ml:n tölkki noin 160 milligrammaa. EFSA:n suosittelema turvallinen päiväraja terveelle aikuiselle on 400 milligrammaa, joka ylittyy helposti, jos päivään kuuluu muita kofeiinilähteitä.
Sokerittomat versiot välttävät sokerin aiheuttamat haitat, mutta kofeiini ja muut vaikuttavat aineet ovat niissä yleensä yhtä suurina pitoisuuksina. Sydän-, uni- ja ahdistusvaikutukset ovat siis samanlaiset kuin sokerillisissa versioissa.
Kofeiini voi parantaa suorituskykyä lyhytkestoisissa, intensiivisissä suorituksissa. Rasituksen aikana sydän kuitenkin on jo kohonneessa kuormituksessa, ja energiajuoman lisäkofeiini voi nostaa sykettä entisestään. Runsaasti urheilevan kannattaa kysyä asiasta lääkäriltä tai urheilulääkäriltä ennen säännöllistä käyttöä.