Datakeskusten haitat kohdistuvat Suomessa ennen kaikkea sähköjärjestelmään. Suuret konesalit kuluttavat sähköä tasaisesti ympäri vuorokauden, ja niitä suunnitellaan nopeammin kuin kantaverkkoa ja säätövoimaa ehditään rakentaa.
Haittavaikutukset pähkinänkuoressa
Datakeskukset| Suurin riski | Nopeasti kasvava sähkönkulutus kuormittaa kantaverkkoa ja voi nostaa sähkön hintaa etenkin tyyninä pakkasöinä. |
|---|---|
| Lähiympäristössä | Jäähdytyslaitteiden ja muuntamoiden melu, louhinnan tärinä, liikenne, valaistus ja varavoiman savukaasut. |
| Turvallisuus | Supon mukaan Kiina ja Venäjä käyttävät Suomessa sijaitsevia datakeskuksia kybervakoiluun. |
| Näin haittoja vähennetään | Hukkalämmön talteenotto kaukolämmöksi ja kulutuksen kattaminen uudella tuotannolla ja säätövoimalla. |
Tiivistelmä perustuu artikkelissa käytettyihin viranomais- ja tutkimuslähteisiin.
Seurauksena voi olla kalliimpi sähkö myös sinulle. Lähiympäristössä haittoja ovat melu, louhinta, liikenne ja valot, ja suojelupoliisi on varoittanut lisäksi turvallisuusriskeistä.
Sähkönkulutus kasvaa verkkoa nopeammin
Datakeskukset käyttävät Suomessa nyt noin 1,6 terawattituntia sähköä vuodessa, eli alle kaksi prosenttia kokonaiskulutuksesta. Luku on alan järjestön Finnish Data Center Associationin (FDCA) arvio keväältä 2026.
Ongelma on kasvuvauhti. Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan sähkönkulutusta lisääviä liityntäkyselyitä oli kesäkuun 2026 lopussa yli 145 gigawattia, ja niistä noin 100 gigawattia liittyi datakeskuksiin. Koko Suomen huippukulutus on noin 16 gigawattia. Liittymissopimuksen tehneiden datakeskushankkeiden suunniteltu teho oli elokuussa 2026 lähes 5 gigawattia, mutta sopimus ei Fingridin mukaan takaa hankkeen toteutumista täydessä laajuudessa.
Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä arvioi toukokuussa 2026, että datakeskukset voisivat tulevaisuudessa kuluttaa noin 20 terawattituntia vuodessa. Se on noin neljännes Suomen nykyisestä sähköntuotannosta.
Haitta on myös maantieteellinen. Sähköä tuotetaan eniten Pohjois-Suomessa ja länsirannikolla, mutta datakeskukset hakeutuvat etelään. Fingridin mukaan Etelä-Suomen verkko ei kestä kaikkia suunniteltuja hankkeita.
Datakeskusten vaikutus sähkön hintaan
Sähkölaskusi kannalta suurin haitta on hintapaine. Palvelimet tarvitsevat sähköä myös tyyninä pakkasöinä, jolloin tuulivoimaa on vähän ja hinta on valmiiksi korkea. Professori Jukka Mannerin mukaan datakeskusten kulutus ei jousta tuulivoiman tuotannon mukaan.
MTV Uutisten toukokuussa 2026 siteeraaman datakeskusselvityksen mukaan datakeskuskapasiteetin kaksinkertaistuminen voisi nostaa sähkön vuosikeskihintaa yli kymmenen prosenttia, jos datakeskusten joustoa ei huomioida.
Varoittava esimerkki löytyy Irlannista. Irlannin tilastokeskuksen CSO:n mukaan datakeskusten osuus maan mitatusta sähkönkulutuksesta nousi viidestä prosentista vuonna 2015 jo 23 prosenttiin vuonna 2025.
Kaikki eivät jaa huolta. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen muistuttaa, että kulutus kasvaa vaiheittain ja antaa markkinoille aikaa rakentaa uutta tuotantoa. Eduskunnassa yli 100 kansanedustajaa allekirjoitti vuonna 2026 kokoomuksen Heikki Vestmanin lakialoitteen, jonka mukaan datakeskusten pitäisi kattaa kulutuksensa uudella sähköntuotannolla ja varata säätövoimaa tuulettomille jaksoille.
Melu, liikenne ja maankäyttö
Jos asut datakeskuksen lähellä, haitat ovat konkreettisempia. Lupa- ja valvontavirasto totesi vuonna 2026 Lahden Kiveriön datakeskuksen ympäristöluvassa, että laitoksen suurimmat ympäristövaikutukset ovat melu ja savukaasupäästöt. Melua syntyy jäähdytyslaitteista ja sähköaseman muuntamoista, savukaasuja varavoimageneraattoreiden säännöllisistä koekäytöistä. Pakokaasujen terveysvaikutuksista kerrotaan karsinogeenien haittavaikutuksissa.
Rakentamisvaihe on usein raskain. Kallion louhinta ja paalutus aiheuttavat iskumaista melua ja tärinää, kuten Microsoftin Espoon ja Kirkkonummen datakeskusten ympäristövaikutusten arvioinneissa todettiin. Kouvolan datakeskuksen arvioinnissa viranomainen edellytti lisäksi, että valaisimet suunnataan poispäin asuinalueista.
Maaseudulla huoli on toisenlainen. Iin Hervaan suunnitellun Metan tytäryhtiön Valoa Networksin datakeskuksen naapurit pelkäävät Kalevan mukaan liikenteen kasvua, luonnonrauhan menetystä ja asuntojensa arvon laskua. Liikenteen kasvu lisää myös autonrenkaiden kulumista, joka on ulkoilman suurin mikromuovin lähde.
Turvallisuusriskit ja kybervakoilu
Suojelupoliisin mukaan autoritääriset valtiot, käytännössä Kiina ja Venäjä, käyttävät Suomessa sijaitsevia datakeskuksia kybervakoiluun. Supon arvion mukaan datakeskusten kautta tehty haitallinen toiminta on kasvanut samaa tahtia keskusten määrän kanssa, ja myös kumppanimaiden viranomaispyynnöt ovat lisääntyneet.
Hukkalämpö pienentää haittoja
Datakeskuksen käyttämä sähkö muuttuu suurelta osin lämmöksi, ja sen talteenotto kääntää osan haitasta hyödyksi. Fortum ottaa talteen Microsoftin Espoon ja Kirkkonummen datakeskusten hukkalämmön. Kun koko alue on valmis, lämmön arvioidaan kattavan noin 40 prosenttia Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen noin 250 000 kaukolämpöasiakkaan lämmöntarpeesta ja vähentävän hiilidioksidipäästöjä noin 400 000 tonnia vuodessa.
Usein kysytyt kysymykset
Mitkä ovat datakeskusten suurimmat haitat?
Suomessa suurimmat haitat liittyvät sähköön: kulutuksen nopea kasvu kuormittaa kantaverkkoa ja voi nostaa sähkön hintaa. Lähiympäristössä haittoja ovat melu, louhinnan tärinä, liikenne ja valaistus. Supo on varoittanut myös kybervakoilun riskistä.
Nostavatko datakeskukset sähkön hintaa?
Ne voivat nostaa, jos kulutus kasvaa nopeammin kuin uusi tuotanto ja säätövoima. Arviot vaihtelevat: osa asiantuntijoista pitää riskiä todellisena, osa muistuttaa, että datakeskukset rakentuvat vaiheittain ja houkuttelevat samalla uutta tuuli- ja aurinkovoimaa.
Maksavatko datakeskukset sähköveroa?
Maksavat. Verohallinnon mukaan datakeskukset siirtyivät 1.7.2026 alemmasta sähköveroluokasta II yleiseen sähköveroluokkaan I, jossa vero on 2,24 senttiä kilowattitunnilta. Aiemmin vero oli 0,05 senttiä kilowattitunnilta. Hallituksen tavoitteena on ollut korvata verotuki uudella tukimuodolla syksyllä 2026.
Kuluttavatko datakeskukset paljon vettä?
Suomessa vesi on pienempi ongelma kuin lämpimissä maissa, koska viileä ilmasto ja runsaat vesivarat helpottavat jäähdytystä. Googlen Haminan datakeskus jäähdyttää palvelimiaan Suomenlahden merivedellä.
Lue myös nämä
Huonon sisäilman haittavaikutukset näkyvät erityisesti työpaikoilla
Huono sisäilma aiheuttaa silmien ja hengitysteiden ärsytystä, päänsärkyä ja väsymystä. Lue, mistä ongelmat johtuvat ja miten…
ElintavatKarsinogeenien haittavaikutukset
Karsinogeenien tärkein haitta on syöpäriskin kasvu. Lue, miten IARC luokittelee syöpää aiheuttavat aineet ja miten altistusta…
ElintavatMikromuovin haittavaikutukset – mitä tutkimukset kertovat?
Mikromuovin haitat kohdistuvat ennen kaikkea vesistöihin ja maaperään. Lue, mitä tutkimukset kertovat terveysriskeistä ja…
ElintavatThermacellin haitat ja haittavaikutukset – voiko sitä käyttää ja missä?
Thermacell on hyväksytty vain ulkokäyttöön, koska pralletriini on haitallista hengitettynä. Lue haitat ihmisille, lemmikeille…
Vastuuvapausmuistutus. Artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa lääkärin, farmaseutin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen henkilökohtaista neuvontaa. Älä aloita, lopeta tai muuta lääkitystäsi keskustelematta lääkärin kanssa. Äkillisissä tai vakavissa oireissa soita 112 tai ota yhteyttä päivystykseen. Lue lääketieteellinen vastuuvapauslauseke.